Kun astun tuulitunneliin, voimakas ilmavirta tempaa minut välittömästi mukaansa – sen nopeus on parhaimmillaan 300 kilometriä tunnissa.
Tanssi on ollut minulle rakasta lapsesta asti, ja heti kun olin riittävän vahva ja taitava lentäjä, halusin lähteä leikkimään tanssiasennoilla. Syntyi airdancing, eli tanssiminen ilmassa. Vaikka ilmiö ei ole uusi, olen yksi edelläkävijöistä ja käytännössä kehittänyt tuulitunnelitanssimisen.
Valmennan myös muita, minkä vuoksi vietän lentopäivinä 2–6 tuntia tuulitunnelissa. Harjoittelen paljon Puolassa, missä on sponsorini ylläpitämä tuulitunneli. Jo tunti lentämistä on iso fyysinen ponnistus, joten kehoni on kovilla. Tarvitsen voimaa ja notkeutta ja treenaan monipuolisesti eri lajeja, kuten tanssia, joogaa ja trampoliinihyppyjä.
Kilpailen tuulitunnelilentämisen freestyle-lajissa ja olen voittanut Euroopan mestaruuden, maailmancupin ja maailmanmestaruuden. Kuvasin vastikään stuntteja Robert Rodriguesin ja James Cameronin uuteen elokuvaan ja tanssin tuulitunnelissa Sian ja Pinkin tuoreella musiikkivideolla.
Mieli
Ennen jokaista lentoa käytän paljon aikaa mielikuvaharjoitteluun. Tunneliin mennessäni olen varma siitä, mitä harjoittelen ja miten saan sen toteutettua. Suurin osa niin henkisestä kuin fyysisestäkin työstä tässä lajissa tehdään tunnelin ulkopuolella.
Tunneliin meneminen ei jännitä, mutta joskus ennen tärkeitä kisoja tai esiintymistä vatsassani on perhosia. Kun tanssin, en keskity niinkään tekniikkaan, vaan ilmaisuun ja liikkeen flow’hun, vähän kuin nykytanssissa.
Tänä syksynä inspiraatio tulee etnisistä heimo- ja alkuperäiskansojen palmikointityyleistä ja fantasiatarinoista.
Lettikampauksissa yhdistellään eri letitystyylejä, punoksia ja kieputuksia.
Osa lettikampauksista ei oikeastaan vaadi varsinaisia letitystaitoja, vaan kampaus rakennetaan pienien osioiden ja hiuslenkkien avulla palmikon näköiseksi.
Sokerijuurikashiutaleet ovat hurja kuitupommi. Hiutaleissa ei ole sokeria, ja ne sopivat niin gluteenittomaan kuin vähähiilariseen ruokavalioon. Hiutaleita voi käyttää ruuanlaitossa ja leivonnassa sekä sellaisenaan esimerkiksi smoothieissa. Ne sitovat itseensä nestettä, joten ota kyytipojaksi reippaasti vettä.
2. Chiansiemenet
Kuitujen lisäksi saat paljon omega-3-rasvahappoja, antioksidantteja, kalsiumia ja proteiinia, joten liikkujan keho kiittää. Helppo chiavanukas syntyy näin: sekoita 2 ruokalusikallista chiansiemeniä ja 2 desilitraa kauramaitoa ja anna turvota vähintään 30 minuuttia.
Kuitujen lisäksi kookosmannassa, eli kookossoseessa, on rautaa, mangaania ja treenaajalle tarpeellisia keskipitkiä rasvahappoja, jotka antavat nopeaa energiaa ja edistävät rasva-aineenvaihduntaa. Kookosmanna sopii haasteellisellekin suolistolle ja on gluteeniton. Manna kuohkeuttaa ihanasti smoothien ja sitä voi sipaista leivänkin päälle. Kookosmannaa käytetään myös raakaleivonnassa ja -suklaassa. Kokeile tätä: levitä riisikakun päälle kookosmannaa, banaanisiivuja ja ceylonkanelia.
4. Manteli (sekä muut pähkinät, kuten parapähkinät, saksanpähkinät ja cashewpähkinät)
Mantelit ovat pähkinöiden kuitukunkkuja, ja lisäksi niissä on kalsiumia sekä hyviä rasvoja kuten muissakin pähkinöissä. Kourallinen välipalaksi antaa hyvää virtaa.
5. Avokado (sekä muut hedelmät, kuten omena kuorineen ja banaani)
Hedelmät antavat nopeaa energiaa, ja niitä on helppo pitää mukana. Sopiva määrä on pari hedelmää päivässä. Sen lisäksi voi huoletta haukata avokadoja, joissa on hyviä rasvoja ja proteiinia mutta vähän sokeria ja fruktoosia.
6. Latva-artisokka (sekä muut juurekset, kuten bataatti, parsa, porkkana, parsakaali, kukkakaali ja latva-artisokka)
Juureksien kuitumäärät ovat pienehköjä, mutta niiden osuus arkiruokailusta on (tai ainakin sen pitäisi olla) iso. Esimerkiksi 100 grammaa juureksia kahdella aterialla tekee noin 12 grammaa kuituja. Eikä mitään höttöä tule mukana!
7. Mustaherukka (sekä muut marjat, kuten vadelma, mustikka ja puolukka)
Raikkaita marjoja on helppo syödä kolmekin desiä päivässä (= 6 grammaa kuituja). Samalla tankkaat sellaisen vitamiinipommin, että voit unohtaa monivitamiinilisän. Eikä ole huolta ylimääräisistä kaloreista.
Hyvä vaihtoehto perinteisille viljoille ja sopii myös gluteenittomaan ruokavalioon. Treenaaja saa kvinoasta myös mojovasti protskua. Keitettyä kvinoaa voi hyödyntää smoothieiden, salaattien, keittojen ja uuniruokien lisukkeena. Kvinoaa saa myös muroina.
En halua olla mikään tantta viisikymppisenä, ajatteli Auli Käyhkö, kun 50-vuotissyntymäpäivä alkoi lähestyä. Ylipainoa oli kertynyt 15 kiloa. Peilikuva ja kiristävät vaatteet harmittivat.
Auli oli pyöräillyt, uinut ja käynyt ryhmäliikuntatunneilla, mutta liikkumista oli vaivannut pitkäjänteisyyden puute. Innostus lopahti aina parin kuukauden jälkeen.
Juoksua Auli piti hiton raskaana lajina. Hän oli varma, ettei hänellä olisi siihen tarpeeksi pitkäjänteisyyttä. Lajin helppous houkutti kuitenkin kokeilemaan.
– Juoksulenkkiä ei tarvitse suunnitella tai aikatauluttaa. Kengät vain jalkaan ja ovesta ulos!
Auli ilmoittautui Puistolan urheilijoiden juoksukouluun, joka kokoontui kerran viikossa kuukauden ajan. Koulussa opeteltiin aloittamaan tarpeeksi hitaasti, jotta peruskunto kasvaisi ja rasitusvammoilta vältyttäisiin. Laji tuntui heti omalta.
Juoksukoulun päätyttyä Auli jatkoi treenejä naistenlehden harjoitusohjelmalla. Parin kuukauden jälkeen hän huomasi pystyvänsä juoksemaan puoli tuntia putkeen. Hengityskään ei enää piiputtanut.
Hyvä tunne ruokki itseään. Auli otti tavoitteekseen puolimaratonin. Alkumatka menikin kevyesti, mutta 18 kilometrin kohdalla tuli hetki, jolloin ei olisi jaksanut enää askeltakaan. Onneksi juoksukaveri tsemppasi, ja Auli saapui maaliin 2,5 tunnissa.
Penikat päänvaivana
Juoksuinto toi mukanaan monelle aloittelijalle tutun vaivan: penikka‑
taudin. Fysioterapeutti kertoi, että penikat johtuivat liian kireistä pohjelihaksista.
– Olin vetänyt liian kovaa.
Lääkkeenä oli venyttelyä sekä parin viikon juoksutauko. Auli hankki myös ison saavin ja liotti jalkojaan kylmässä vedessä aina lenkiltä palattuaan.
Kuntoremontti sai Aulin vähentämään hiilihydraatteja ja luopumaan rakkaasta leivästä. Aamupalaleipä vaihtui maustamattomaan jogurttiin ja rahkaan. Myös herajauheet ja voimaruoat tulivat osaksi ruokavaliota. Vajaassa vuodessa vaaka näytti 14 kiloa vähemmän.
– Uskon, että juokseminen karisti enemmän kiloja kuin ruokavalio. Juoksu on loistava painonhallintakeino ja lisäksi tosi kivaa.
Hyvään vauhtiin päässyt kuntoremontti keskeytyi yllättäen syksyllä 2015, kun Aulin äiti sairastui Alzheimerin tautiin ja isä menehtyi vatsasyöpään.
– Lamaannuin täysin. Mitä pidemmäksi tauko venyi, sitä korkeammaksi kynnys aloittaa uudelleen kasvoi.
Runsaan vuoden kestänyt juoksutauko toi kahdeksan kiloa takaisin. Lopulta Auli sai aloitettua harrastuksensa uudelleen Runner’s High -juoksuryhmässä.
Nykyisin Auli haaveilee juoksukaverista. Oma miesystävä ei pysty juoksemaan selkävaivojen takia, mutta on joskus pyöräillyt vierellä.
Tällä erää lenkkiseurana on 50-vuotislahjaksi saatu Suunnon Ambit S2-treenikello. Se vahtii sykettä, joka tahtoo yhä nousta turhan korkealle.
– En tavoittele mitään fitnessmimmin kroppaa, vaan haluan olla terveen ja hyvinvoivan näköinen.
Aulin 5 vinkkiä kuntoremonttiin:
1. Mieti, mistä tykkäät. Liikunnan ei tarvitse olla juoksua, crossfitiä tai muuta trendikästä. Kävelykin on parempi kuin juoksulenkki liian kovilla sykkeillä.
2. Älä lykkää liikuntaa. Kun uskaltaudut ensimmäisen kerran treenaamaan, huomaat, miten hyvä olo siitä tulee. Se motivoi lähtemään uudestaan.
3. Malttia! Jos kuormittaa itseään liikaa liian nopeasti, tulee rasitusvammoja.
4. Ilmoittaudu juoksukouluun. Siellä opit oikean tekniikan ja tarpeeksi hitaan juoksuvauhdin. Kenialaiset huippujuoksijatkin aloittavat lenkin todella hitaasti.
5. Muista levätä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tarvitsee lepoa. Keho ei palaudu vaan hajoaa, jos treeneissä vetää kuin kaksikymppinen.
Vaikka 1,5 miljardia ihmistä maailmassa puhuu englantia, tulee matkan varrella eteen myös tilanteita, joissa olisi hyvä osata muitakin kieliä: espanjaa, ranskaa, saksaa tai vaikkapa kiinaa.
Hyvä kielitaito on avain alati kansainvälistyvään maailmaan. Tarvitsemme kielitaitoa niin lomamatkoilla, työssä kuin sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Suppea kielitaito saattaa luoda mutkia matkan varrelle ja estää elämästä täysillä. Kielten opiskelu ei kuitenkaan ole koskaan liian myöhäistä.
Kokosimme 10 syytä, miksi aikuisenakin kannattaa lähteä kielikurssille.
1. Matkailu avartaa
Kielitaito helpottaa matkustelua. Kieli on avain kulttuurin ymmärtämiseen, sillä kaikkea ei voi koko ajan kääntää tai tulkata. Saat matkoista enemmän irti, kun pystyt kommunikoimaan yhteisellä kielellä paikallisten kanssa. Pienikin ymmärrys kielestä antaa viestin, että olet kiinnostunut paikallisista ja heidän kulttuuristaan.
Yksi tapa nähdä maailmaa on lähteä kielikurssille. Varsinkin yksin matkustavalle kielikurssit tarjoavat paljon sosiaalista elämää, ja kursseilla tutustut ihmisiin ympäri maailmaa. Kun kielitaito kohenee, matkustelu on jatkossa antoisampaa.
Englannin kieli ei ole ainut vaihtoehto, sillä EF:n kursseilla voit opiskella peräti seitsemää kieltä yli 40 eri kohteessa ympäri maailmaa, aina Uutta-Seelantia ja Costa Ricaa myöten. Suomalaisten aikuisten suosikkikohteeksi on noussut Espanja. Runsas matkailu maassa on herättänyt kiinnostuksen myös espanjan kieltä kohtaan. Miltä kuulostaisi kielikurssi Madridissa tai Barcelonassa?
2. Kielitaitoa tarvitaan työssä
Kansainvälisyys on tätä päivää myös useilla työpaikoilla. Englantia puhutaan jo yleisesti, ja työelämän englannin hallinta on yhä tärkeämpää.
Kielikurssin avulla voit vahvistaa asemaasi työmarkkinoilla. Esimerkiksi tämän päivän bisnesmaailmassa melkoinen valttikortti osata kiinan alkeita. Kielitaitoa voi toki parantaa myös yhdessä työkavereiden kanssa, sillä EF tarjoaa räätälöityä kielikoulutusta organisaatioille.
3. Matkalla kohtaa uusia ystäviä
Matkailun suola on tutustuminen uusiin ihmisiin. Se käy helpommin yhteisen kielen avulla. Matkalta saattaa löytyä myös rakkaus, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä tai kommunikointi tapahtuu molemmille vieraalla englannin kielellä. Tällöin syntyy usein halu opetella toisen äidinkieli. Kielikurssi on nopea ja tehokas tapa päästä alkuun uuden kielen opiskelussa.
Kielikurssit ovat hyvä tapa tutustua ihmisiin. Koska kursseilla voi valita itseään kiinnostavia aihealueita, niiden kautta tapaa usein samanhenkisiä ihmisiä. Motivaatio oppimiseen on korkea, minkä takia kursseilla usein verkostoidutaan myös työasioissa.
Kurssilaisten viihtyvyydestä kertoo usein se, että yhdessä oleskelu ei rajoitu pelkkiin koulupäiviin, vaan kurssilaiset seurustelevat myös vapaa-ajalla keskenään.
4. Omia tapoja voi peilata asumalla paikallisessa perheessä
Matkustelu on hyvä tapa haastaa omia vakiintuneita käyttäytymismalleja ja ajatustapoja. Parhaiten se onnistuu kontaktissa paikallisten kanssa.
Kielikurssilla on mahdollista saada kokonaisvaltainen kulttuurielämys asumalla paikallisessa perheessä. Olit kurssilla sitten kaksi viikkoa tai kaksi kuukautta, perhemajoitus on paras tapa päästä kiinni paikalliseen arkeen.
5. Vapaaehtoistyö tuo merkitystä elämään
Kun työelämän oravanpyörässä juokseminen uuvuttaa, moni ryhtyy pohtimaan muita tapoja toimia ja saada merkitystä elämäänsä. Vapaaehtoistyö on houkutteleva vaihtoehto. Vapaaehtoistyössä kielitaito on tärkeä, sillä kahdella kotimaisella ei pärjää maailmalla.
Englannin kieli on yleinen työkieli kansainvälisissä järjestöissä. Kohdemaissa ei kuitenkaan aina puhuta englantia, joten espanjan tai ranskan kielen osaaminen voi olla välttämätöntä, varsinkin Etelä-Amerikassa tai läntisessä Afrikassa.
6. Muutto mielessä? Englannin kieli ei välttämättä riitä virastoissa
Kyllästyttääkö Suomen pimeät syksyt, kylmät talvet ja sateiset kesät? Jos houkuttaa muuttaa ulkomaille, kannattaa opiskella jo etukäteen kohdemaan kieltä. Patongin voi toki ostaa leipomosta elehtimällä, mutta mitenpä sujuu asiointi virastoissa? Englantia ei välttämättä yleisesti puhuta turisteille suunnattujen palvelujen ulkopuolella.
Englannin kieli kannattaa sekin ottaa haltuun kunnolla ennen Britanniaan muuttamista. Näin pysyt paremmin kartalla, kun sinulle puhutaan skottilaisella, etelälontoolaisella tai intialaisella aksentilla. Helppoa se ei ole, mutta kielikorva kehittyy onneksi nopeasti.
7. Työskentely ulkomailla vaatii kielen
Kielikurssista on paljon hyötyä, jos haaveilet työskentelystä ulkomailla. Työnsaantia helpottaa kummasti, jos osaa kohdemaan kieltä – halusitpa sitten rantavahdiksi Barcelonan vilkkaille uimarannoille tai kahvilatyöntekijäksi Berliiniin. Englannin kieli tulee hyödyksi, jos halajat hedelmämyyjäksi Lontoon Borough Marketille.
Kun hallitset kieliä, myös oman työn kautta on helpompi saada työtehtävä tai siirto ulkomaille.
8. Lähde harrastuksiesi syntyseuduille
Kielitaito on tärkeä, kun haluat perehtyä syvemmin rakkaan harrastuksesi saloihin ja juuriin. Harrastitpa sitten japanilaisia kamppailulajeja, espanjalaista flamencoa tai skotlantilaisia viskejä, oppimatka kohdemaahan avaa aivan uuden maailman, jota et voi kotisohvalta kokea.
Italia ja Ranska ovat loistavia kielikurssikohteita historiasta, taiteesta, muodista sekä ruoasta ja viineistä kiinnostuneille.
9. Ota breikki arjesta
Kielikurssi on loistava tapa aloittaa välivuosi. Kielen opiskelun jälkeen pääset jatkamaan matkaa, harjoittamaan oppimaasi kieltä käytännössä ja ennen kaikkea oppimaan lisää! Oleskelemalla pidempään yhden kulttuuripiirin alueella saat enemmän irti niin kieliopinnoistasi kuin itse kohdemaista ja niiden kulttuureista.
Breikin voi kokea myös yhdessä perheen kanssa. Sekä tytär että äiti voivat opiskella samassa kohteessa samaan aikaan – vaikkakin eri kursseilla. Kielikurssi onkin loistava keino harjoittaa perheen kansainvälisyyskasvatusta.
10. Kielitaito vahvistaa ja avaa ovet maailmaan
Vaikka matkaillessa on ihana nähdä uusia paikkoja, saada uusia kokemuksia ja tutustua uusiin ihmisiin, sen paras anti on vaikutus meihin ihmisinä. Matkailun vaikutus itsetuntoon on suuri. Sen myötä opit kieltä, saat positiivisia kokemuksia ja tulet rohkeammaksi. Matkailu avaa maailmasi ja saa sinut haluamaan lisää uusia kokemuksia. Moni saattaa löytää matkailun avulla itsestään aivan uusia puolia ja koko elämänsuunta voi muuttua. Kielikurssi tai vuosi ulkomailla aloittaa liikkeen, jota ei kannata pysäyttää.
Lähde EF:n aikuisten kielikurssille
EF:n aikuisten kielikurssit tarjoavat mahdollisuuden kohentaa kielitaitoja kaikissa elämänvaiheissa, olipa tarkoituksena oppia uutta kieltä tai vahvistaa jo itselle tuttua kieltä. EF:n tavoite on ollut jo yli 50 vuoden ajan edistää itsevarmuutta ja vapautta: iästä, kansalaisuudesta tai taustasta riippumatta. Kun haluat määrittää itse oman elämäsi suunnan ja ottaa ohjat käsiisi, EF auttaa sinua löytämään mahdollisuutesi.
Vaikka myöhemmin elämässä voi tuntua aluksi hankalalta oppia vierasta kieltä, se ei kuitenkaan ole mahdotonta. Aikuisen elämänkokemus, motivaatiotaso ja EF:n kehittyneet opetusmetodit saavat aikaan parhaan oppimisympäristön.
Kielen oppiminen on jatkuva prosessi, joka ei ole koskaan valmis. Se on onneksi myös armollinen prosessi, sillä oppimista tapahtuu koko ajan ja opittua on helppo viedä heti käytäntöön. Et voi välttyä onnistumisen kokemuksilta!
Jenni on halunnut pitää huolta, ettei elämä pyöri vain lapsettomuushoitojen ympärillä. Hän on opiskellut personal traineriksi ja aloittanut uusia liikuntaharrastuksia.
Pirteän pinkkeihin pukeutunut Jenni Huhtala tanssii bodyjamia lempitunnillaan. Tätä tunnetta hän on kaivannut: oma keho on vahva ja liikkuva.
Tamperelainen Jenni on rientänyt tunnille suoraan sairaalasta. Lapsettomuushoitoihin liittyy säännöllisiä tutkimuksia ja välillä ikäviäkin toimenpiteitä. Jennille on tullut tavaksi pakata treenikassi mukaan. Sairaalan jälkeen oma sali tuntuu ihanalta pakopaikalta.
Jenni tanssii hien pintaan, ja endorfiini vie mukanaan. Suru siitä, ettei oma keho pysty kantamaan lasta, painuu hetkeksi taka-alalle. Vaikka välillä itkettää, hyvä mieli puskee pintaan pahan läpi.
Treenin jälkeen on aina pikkuisen parempi olo.
Toiveena perhe
Jenni ja Tuomas tapasivat yökerhon tanssilattialla vuonna 2003. Toisilla treffeillä mäiskittiin jo sulkapalloa, ja liikunta hitsasi parin yhteen. Häitä tanssittiin vuonna 2013. Lapsi oli ollut tervetullut jo muutaman vuoden ajan.
Tutkimuksissa varmaa syytä lapsettomuuteen ei löytynyt, ja Jenni ja Tuomas aloittivat koeputkihedelmöityshoidot. Jennistä hoitojen aloittaminen tuntui hyvältä, vaikka ne olisivat rankkoja. Toivo luomuraskaudesta oli hiipunut, mutta nyt saatiin uutta toivoa.
Kun koeputkessa hedelmöitetty alkio siirrettiin Jennin kohtuun, alkoivat piinapäivät. Jos alkio pysyisi elossa 14 päivää, raskaustestissä näkyisivät unelmoidut kaksi viivaa.
Kaveripiirissä raskausuutisia sateli. Jenni laskeskeli, että jos hän nyt tulisi raskaaksi, ehtisikö hän vauvan kanssa jakamaan ystävien pikkulapsivaihetta. Mentäisiinkö yhdessä perheretkille Särkänniemeen. Kun ystävät tulivat raskaaksi salamana häiden jälkeen, Jenni saattoi kommentoida sivullisille sarkastisesti, että kävipäs se äkkiä. Ensimmäisen ajatuksen hän piti itsellään. ”Voi helvetti!”
– En toki ollut lapsille enkä äideille vihainen, mutta mietin, miksi et rakas lapsi tullut minulle. Raskausmahat olivat kuin punainen vaate muistuttamassa, mihin muiden keho pystyi mutta omani ei. Miksi minä en saanut olla äiti, niin kuin kaikki muut?
Treeni on ollut Jennin ykköskeino saada ajatukset välillä pois lapsitoiveesta. Välillä hoidoista myös pidettiin muutaman kuukauden tauko.
Suru purkautui salilla
Jenni ei arkaillut treenata, vaikka keho oli välillä hoidoista turvonnut ja joskus piti piikittää kellontarkasti hormonihoitolääkkeitä milloin pukuhuoneessa, milloin avantosaunan vessassa.
– Kotona kökkimällä olisin antanut hoidoille liian suuren vallan. Bodycombatissa kuvittelin vihaisena lyöväni koko raastavaa lapsettomuusasiaa rikki.
Salista tuli Jennin toinen koti. Liikkumalla hän halusi antaa raskaudelle mahdollisimman terveet ja vahvat lähtökohdat. Lääkärit suosittelivat liikuntaa myös siksi, että kunnallisella puolella ei ollut tarjolla henkistä apua lapsettomuuteen.
Kun oikein ahdisti, Jenni lähti Pyynikin mäkisiin maisemiin juoksemaan vakkarilenkkiään.
– Sain olla suruni kanssa yksin tutussa ympäristössä, juosta pettymystä pois kehostani. Joskus jäin kalliolle tai järven rannalle istuskelemaan, ja luonto lohdutti. Raikasta ilmaa oli helppo hengittää, ja levollinen maisema valoi uskoa pärjäämiseen.
Jenni ui, pyöräili, kävi salilla ja harrasti avantouintia. Hän opiskeli jopa personal traineriksi, jotta oppisi arvostamaan kehoaan ja iloitsemaan siitä vieläkin enemmän.
Kahden vuoden aikana Jennin kohtuun siirrettiin yli 10 tuore- ja pakastealkiota. Vain yksi eli kaksi viikkoa. Jenni ja Tuomas eivät ikinä unohda onnellista hetkeä, kun he tuijottivat epäuskoisina positiivista raskaustestiä. Jenni varasi ajan äitiysneuvolaan mutta joutui perumaan sen parin päivän kuluttua. Raskaus ei kestänytkään.
Pahin paikka oli, kun toivo vaihtui pettymykseen toiseksi viimeisen alkionsiirron jälkeen. Tuomas ja Jenni olivat Helsingissä teatterimatkalla, ja Jenni itki valtoimenaan läpi hotelliaamiaisen.
Viimeinenkään alkionsiirto ei tuonut toivottua raskautta. Jenni ja Tuomas olivat uuden vuoden aattona 2015 matkalla mökille, ja Jenni poikkesi huoltoasemalla vessassa. Kuukautiset. Kun hän palasi autoon, kyyneleitä ei tullut ja sanatkin olivat aika lailla loppu. Risteilevistä ajatuksista tuli töksähteleviä lauseita.
– Se oli sitten siinä. Me emme saa biologista lasta.
Tuomas nyökkäsi ja totesi olevansa yhtä aikaa pettynyt mutta myös helpottunut. Lapsettomuushoidot päättyisivät nyt. Jenni tunsi samoin.
Mökillä korkattiin illalla skumppa. Tuntui vapauttavalta. Kun hoidot eivät enää määrittäisi arkea, toivo ei enää nousisi ja hiipuisi sitten pois.
Jenni ei ole katunut lapsettomuushoitojen lopettamista. Kun hoidot eivät rytmitä arkea, elämään on tullut uudenlaista kepeyttä.
Emme ole yksin
Kun toive luomuraskaudesta vielä eli, Jenni ja Tuomas harrastivat tunnollisesti lähes minuutilleen ajoitettua seksiä lääkärin ohjeiden mukaan. Lapsettomuushoidoissa Jenniltä katosi välillä tunne, että hän on fyysisesti haluttava. Vuosien yrittäminen olisi voinut olla varma romantiikan tappaja, mutta Jenni ja Tuomas onnistuivat säilyttämään läheisyydentunteen, pusut ja halit.
Lapsettomille tarkoitetulla Kataja ry:n Rikasta minua! -parisuhdekurssilla he opettelivat näkemään toisissaan vielä enemmän hyvää.
– En ota vain annettuna Tuomaksen vakautta ja empaattisuutta, vaan kerron hyviä asioita usein ääneen.
Kurssin lopuksi pari teki kirjallisen sopimuksen suunnittelemattoman olemisen lisäämisestä. Spontaanisti saatetaan lähteä vaikka sauvakävelemään. Joskus ollaan monta kilometriä hiljaa, toisinaan taas puidaan lapsettomuussurua. Syntyi päätös, että hoitoja ei jatketa kalliisti yksityisellä puolella.
Lapsettomuutta googlaillessaan Jenni löysi Simpukka ry:n keskustelufoorumille, suljettuun Facebook-ryhmään ja osallistui Simpukan paikallisryhmän tapaamiseen.
Jennin ja Tuomaksen lapsitoive on yhä olemassa. Sijaisvanhemmuutta ja adoptiota mietitään. Nyt pitää kuitenkin huilata hetki.
– Olen juuri avannut kehoni vuosiksi toimenpiteille. Adoptioprosessi on henkisesti raskas, sillä se pakottaa avaamaan mielen ja elämänhistorian arvioitavaksi.
Viimeiset puolitoista vuotta ilman hoitoja ja turhia toiveita on ollut ihanaa aikaa, josta Jenni on ottanut kaiken irti. Hän on aloittanut kiipeilyharrastuksen, treenaa monipuolisesti monesti viikossa, nukkuu viikonloppuisin myöhään, matkustelee ja näkee ystäviä, myös tunnin varoitusajalla.
Kun astun tuulitunneliin, voimakas ilmavirta tempaa minut välittömästi mukaansa – sen nopeus on parhaimmillaan 300 kilometriä tunnissa.
Tanssi on ollut minulle rakasta lapsesta asti, ja heti kun olin riittävän vahva ja taitava lentäjä, halusin lähteä leikkimään tanssiasennoilla. Syntyi airdancing, eli tanssiminen ilmassa. Vaikka ilmiö ei ole uusi, olen yksi edelläkävijöistä ja käytännössä kehittänyt tuulitunnelitanssimisen.
Valmennan myös muita, minkä vuoksi vietän lentopäivinä 2–6 tuntia tuulitunnelissa. Harjoittelen paljon Puolassa, missä on sponsorini ylläpitämä tuulitunneli. Jo tunti lentämistä on iso fyysinen ponnistus, joten kehoni on kovilla. Tarvitsen voimaa ja notkeutta ja treenaan monipuolisesti eri lajeja, kuten tanssia, joogaa ja trampoliinihyppyjä.
Kilpailen tuulitunnelilentämisen freestyle-lajissa ja olen voittanut Euroopan mestaruuden, maailmancupin ja maailmanmestaruuden. Kuvasin vastikään stuntteja Robert Rodriguesin ja James Cameronin uuteen elokuvaan ja tanssin tuulitunnelissa Sian ja Pinkin tuoreella musiikkivideolla.
Mieli
Ennen jokaista lentoa käytän paljon aikaa mielikuvaharjoitteluun. Tunneliin mennessäni olen varma siitä, mitä harjoittelen ja miten saan sen toteutettua. Suurin osa niin henkisestä kuin fyysisestäkin työstä tässä lajissa tehdään tunnelin ulkopuolella.
Tunneliin meneminen ei jännitä, mutta joskus ennen tärkeitä kisoja tai esiintymistä vatsassani on perhosia. Kun tanssin, en keskity niinkään tekniikkaan, vaan ilmaisuun ja liikkeen flow’hun, vähän kuin nykytanssissa.
Tänä syksynä inspiraatio tulee etnisistä heimo- ja alkuperäiskansojen palmikointityyleistä ja fantasiatarinoista.
Lettikampauksissa yhdistellään eri letitystyylejä, punoksia ja kieputuksia.
Osa lettikampauksista ei oikeastaan vaadi varsinaisia letitystaitoja, vaan kampaus rakennetaan pienien osioiden ja hiuslenkkien avulla palmikon näköiseksi.
Sokerijuurikashiutaleet ovat hurja kuitupommi. Hiutaleissa ei ole sokeria, ja ne sopivat niin gluteenittomaan kuin vähähiilariseen ruokavalioon. Hiutaleita voi käyttää ruuanlaitossa ja leivonnassa sekä sellaisenaan esimerkiksi smoothieissa. Ne sitovat itseensä nestettä, joten ota kyytipojaksi reippaasti vettä.
2. Chiansiemenet
Kuitujen lisäksi saat paljon omega-3-rasvahappoja, antioksidantteja, kalsiumia ja proteiinia, joten liikkujan keho kiittää. Helppo chiavanukas syntyy näin: sekoita 2 ruokalusikallista chiansiemeniä ja 2 desilitraa kauramaitoa ja anna turvota vähintään 30 minuuttia.
Kuitujen lisäksi kookosmannassa, eli kookossoseessa, on rautaa, mangaania ja treenaajalle tarpeellisia keskipitkiä rasvahappoja, jotka antavat nopeaa energiaa ja edistävät rasva-aineenvaihduntaa. Kookosmanna sopii haasteellisellekin suolistolle ja on gluteeniton. Manna kuohkeuttaa ihanasti smoothien ja sitä voi sipaista leivänkin päälle. Kookosmannaa käytetään myös raakaleivonnassa ja -suklaassa. Kokeile tätä: levitä riisikakun päälle kookosmannaa, banaanisiivuja ja ceylonkanelia.
4. Manteli (sekä muut pähkinät, kuten parapähkinät, saksanpähkinät ja cashewpähkinät)
Mantelit ovat pähkinöiden kuitukunkkuja, ja lisäksi niissä on kalsiumia sekä hyviä rasvoja kuten muissakin pähkinöissä. Kourallinen välipalaksi antaa hyvää virtaa.
5. Avokado (sekä muut hedelmät, kuten omena kuorineen ja banaani)
Hedelmät antavat nopeaa energiaa, ja niitä on helppo pitää mukana. Sopiva määrä on pari hedelmää päivässä. Sen lisäksi voi huoletta haukata avokadoja, joissa on hyviä rasvoja ja proteiinia mutta vähän sokeria ja fruktoosia.
6. Latva-artisokka (sekä muut juurekset, kuten bataatti, parsa, porkkana, parsakaali, kukkakaali ja latva-artisokka)
Juureksien kuitumäärät ovat pienehköjä, mutta niiden osuus arkiruokailusta on (tai ainakin sen pitäisi olla) iso. Esimerkiksi 100 grammaa juureksia kahdella aterialla tekee noin 12 grammaa kuituja. Eikä mitään höttöä tule mukana!
7. Mustaherukka (sekä muut marjat, kuten vadelma, mustikka ja puolukka)
Raikkaita marjoja on helppo syödä kolmekin desiä päivässä (= 6 grammaa kuituja). Samalla tankkaat sellaisen vitamiinipommin, että voit unohtaa monivitamiinilisän. Eikä ole huolta ylimääräisistä kaloreista.
Hyvä vaihtoehto perinteisille viljoille ja sopii myös gluteenittomaan ruokavalioon. Treenaaja saa kvinoasta myös mojovasti protskua. Keitettyä kvinoaa voi hyödyntää smoothieiden, salaattien, keittojen ja uuniruokien lisukkeena. Kvinoaa saa myös muroina.
En halua olla mikään tantta viisikymppisenä, ajatteli Auli Käyhkö, kun 50-vuotissyntymäpäivä alkoi lähestyä. Ylipainoa oli kertynyt 15 kiloa. Peilikuva ja kiristävät vaatteet harmittivat.
Auli oli pyöräillyt, uinut ja käynyt ryhmäliikuntatunneilla, mutta liikkumista oli vaivannut pitkäjänteisyyden puute. Innostus lopahti aina parin kuukauden jälkeen.
Juoksua Auli piti hiton raskaana lajina. Hän oli varma, ettei hänellä olisi siihen tarpeeksi pitkäjänteisyyttä. Lajin helppous houkutti kuitenkin kokeilemaan.
– Juoksulenkkiä ei tarvitse suunnitella tai aikatauluttaa. Kengät vain jalkaan ja ovesta ulos!
Auli ilmoittautui Puistolan urheilijoiden juoksukouluun, joka kokoontui kerran viikossa kuukauden ajan. Koulussa opeteltiin aloittamaan tarpeeksi hitaasti, jotta peruskunto kasvaisi ja rasitusvammoilta vältyttäisiin. Laji tuntui heti omalta.
Juoksukoulun päätyttyä Auli jatkoi treenejä naistenlehden harjoitusohjelmalla. Parin kuukauden jälkeen hän huomasi pystyvänsä juoksemaan puoli tuntia putkeen. Hengityskään ei enää piiputtanut.
Hyvä tunne ruokki itseään. Auli otti tavoitteekseen puolimaratonin. Alkumatka menikin kevyesti, mutta 18 kilometrin kohdalla tuli hetki, jolloin ei olisi jaksanut enää askeltakaan. Onneksi juoksukaveri tsemppasi, ja Auli saapui maaliin 2,5 tunnissa.
Penikat päänvaivana
Juoksuinto toi mukanaan monelle aloittelijalle tutun vaivan: penikka‑
taudin. Fysioterapeutti kertoi, että penikat johtuivat liian kireistä pohjelihaksista.
– Olin vetänyt liian kovaa.
Lääkkeenä oli venyttelyä sekä parin viikon juoksutauko. Auli hankki myös ison saavin ja liotti jalkojaan kylmässä vedessä aina lenkiltä palattuaan.
Kuntoremontti sai Aulin vähentämään hiilihydraatteja ja luopumaan rakkaasta leivästä. Aamupalaleipä vaihtui maustamattomaan jogurttiin ja rahkaan. Myös herajauheet ja voimaruoat tulivat osaksi ruokavaliota. Vajaassa vuodessa vaaka näytti 14 kiloa vähemmän.
– Uskon, että juokseminen karisti enemmän kiloja kuin ruokavalio. Juoksu on loistava painonhallintakeino ja lisäksi tosi kivaa.
Hyvään vauhtiin päässyt kuntoremontti keskeytyi yllättäen syksyllä 2015, kun Aulin äiti sairastui Alzheimerin tautiin ja isä menehtyi vatsasyöpään.
– Lamaannuin täysin. Mitä pidemmäksi tauko venyi, sitä korkeammaksi kynnys aloittaa uudelleen kasvoi.
Runsaan vuoden kestänyt juoksutauko toi kahdeksan kiloa takaisin. Lopulta Auli sai aloitettua harrastuksensa uudelleen Runner’s High -juoksuryhmässä.
Nykyisin Auli haaveilee juoksukaverista. Oma miesystävä ei pysty juoksemaan selkävaivojen takia, mutta on joskus pyöräillyt vierellä.
Tällä erää lenkkiseurana on 50-vuotislahjaksi saatu Suunnon Ambit S2-treenikello. Se vahtii sykettä, joka tahtoo yhä nousta turhan korkealle.
– En tavoittele mitään fitnessmimmin kroppaa, vaan haluan olla terveen ja hyvinvoivan näköinen.
Aulin 5 vinkkiä kuntoremonttiin:
1. Mieti, mistä tykkäät. Liikunnan ei tarvitse olla juoksua, crossfitiä tai muuta trendikästä. Kävelykin on parempi kuin juoksulenkki liian kovilla sykkeillä.
2. Älä lykkää liikuntaa. Kun uskaltaudut ensimmäisen kerran treenaamaan, huomaat, miten hyvä olo siitä tulee. Se motivoi lähtemään uudestaan.
3. Malttia! Jos kuormittaa itseään liikaa liian nopeasti, tulee rasitusvammoja.
4. Ilmoittaudu juoksukouluun. Siellä opit oikean tekniikan ja tarpeeksi hitaan juoksuvauhdin. Kenialaiset huippujuoksijatkin aloittavat lenkin todella hitaasti.
5. Muista levätä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tarvitsee lepoa. Keho ei palaudu vaan hajoaa, jos treeneissä vetää kuin kaksikymppinen.
Vaikka 1,5 miljardia ihmistä maailmassa puhuu englantia, tulee matkan varrella eteen myös tilanteita, joissa olisi hyvä osata muitakin kieliä: espanjaa, ranskaa, saksaa tai vaikkapa kiinaa.
Hyvä kielitaito on avain alati kansainvälistyvään maailmaan. Tarvitsemme kielitaitoa niin lomamatkoilla, työssä kuin sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Suppea kielitaito saattaa luoda mutkia matkan varrelle ja estää elämästä täysillä. Kielten opiskelu ei kuitenkaan ole koskaan liian myöhäistä.
Kokosimme 10 syytä, miksi aikuisenakin kannattaa lähteä kielikurssille.
1. Matkailu avartaa
Kielitaito helpottaa matkustelua. Kieli on avain kulttuurin ymmärtämiseen, sillä kaikkea ei voi koko ajan kääntää tai tulkata. Saat matkoista enemmän irti, kun pystyt kommunikoimaan yhteisellä kielellä paikallisten kanssa. Pienikin ymmärrys kielestä antaa viestin, että olet kiinnostunut paikallisista ja heidän kulttuuristaan.
Yksi tapa nähdä maailmaa on lähteä kielikurssille. Varsinkin yksin matkustavalle kielikurssit tarjoavat paljon sosiaalista elämää, ja kursseilla tutustut ihmisiin ympäri maailmaa. Kun kielitaito kohenee, matkustelu on jatkossa antoisampaa.
Englannin kieli ei ole ainut vaihtoehto, sillä EF:n kursseilla voit opiskella peräti seitsemää kieltä yli 40 eri kohteessa ympäri maailmaa, aina Uutta-Seelantia ja Costa Ricaa myöten. Suomalaisten aikuisten suosikkikohteeksi on noussut Espanja. Runsas matkailu maassa on herättänyt kiinnostuksen myös espanjan kieltä kohtaan. Miltä kuulostaisi kielikurssi Madridissa tai Barcelonassa?
2. Kielitaitoa tarvitaan työssä
Kansainvälisyys on tätä päivää myös useilla työpaikoilla. Englantia puhutaan jo yleisesti, ja työelämän englannin hallinta on yhä tärkeämpää.
Kielikurssin avulla voit vahvistaa asemaasi työmarkkinoilla. Esimerkiksi tämän päivän bisnesmaailmassa melkoinen valttikortti osata kiinan alkeita. Kielitaitoa voi toki parantaa myös yhdessä työkavereiden kanssa, sillä EF tarjoaa räätälöityä kielikoulutusta organisaatioille.
3. Matkalla kohtaa uusia ystäviä
Matkailun suola on tutustuminen uusiin ihmisiin. Se käy helpommin yhteisen kielen avulla. Matkalta saattaa löytyä myös rakkaus, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä tai kommunikointi tapahtuu molemmille vieraalla englannin kielellä. Tällöin syntyy usein halu opetella toisen äidinkieli. Kielikurssi on nopea ja tehokas tapa päästä alkuun uuden kielen opiskelussa.
Kielikurssit ovat hyvä tapa tutustua ihmisiin. Koska kursseilla voi valita itseään kiinnostavia aihealueita, niiden kautta tapaa usein samanhenkisiä ihmisiä. Motivaatio oppimiseen on korkea, minkä takia kursseilla usein verkostoidutaan myös työasioissa.
Kurssilaisten viihtyvyydestä kertoo usein se, että yhdessä oleskelu ei rajoitu pelkkiin koulupäiviin, vaan kurssilaiset seurustelevat myös vapaa-ajalla keskenään.
4. Omia tapoja voi peilata asumalla paikallisessa perheessä
Matkustelu on hyvä tapa haastaa omia vakiintuneita käyttäytymismalleja ja ajatustapoja. Parhaiten se onnistuu kontaktissa paikallisten kanssa.
Kielikurssilla on mahdollista saada kokonaisvaltainen kulttuurielämys asumalla paikallisessa perheessä. Olit kurssilla sitten kaksi viikkoa tai kaksi kuukautta, perhemajoitus on paras tapa päästä kiinni paikalliseen arkeen.
5. Vapaaehtoistyö tuo merkitystä elämään
Kun työelämän oravanpyörässä juokseminen uuvuttaa, moni ryhtyy pohtimaan muita tapoja toimia ja saada merkitystä elämäänsä. Vapaaehtoistyö on houkutteleva vaihtoehto. Vapaaehtoistyössä kielitaito on tärkeä, sillä kahdella kotimaisella ei pärjää maailmalla.
Englannin kieli on yleinen työkieli kansainvälisissä järjestöissä. Kohdemaissa ei kuitenkaan aina puhuta englantia, joten espanjan tai ranskan kielen osaaminen voi olla välttämätöntä, varsinkin Etelä-Amerikassa tai läntisessä Afrikassa.
6. Muutto mielessä? Englannin kieli ei välttämättä riitä virastoissa
Kyllästyttääkö Suomen pimeät syksyt, kylmät talvet ja sateiset kesät? Jos houkuttaa muuttaa ulkomaille, kannattaa opiskella jo etukäteen kohdemaan kieltä. Patongin voi toki ostaa leipomosta elehtimällä, mutta mitenpä sujuu asiointi virastoissa? Englantia ei välttämättä yleisesti puhuta turisteille suunnattujen palvelujen ulkopuolella.
Englannin kieli kannattaa sekin ottaa haltuun kunnolla ennen Britanniaan muuttamista. Näin pysyt paremmin kartalla, kun sinulle puhutaan skottilaisella, etelälontoolaisella tai intialaisella aksentilla. Helppoa se ei ole, mutta kielikorva kehittyy onneksi nopeasti.
7. Työskentely ulkomailla vaatii kielen
Kielikurssista on paljon hyötyä, jos haaveilet työskentelystä ulkomailla. Työnsaantia helpottaa kummasti, jos osaa kohdemaan kieltä – halusitpa sitten rantavahdiksi Barcelonan vilkkaille uimarannoille tai kahvilatyöntekijäksi Berliiniin. Englannin kieli tulee hyödyksi, jos halajat hedelmämyyjäksi Lontoon Borough Marketille.
Kun hallitset kieliä, myös oman työn kautta on helpompi saada työtehtävä tai siirto ulkomaille.
8. Lähde harrastuksiesi syntyseuduille
Kielitaito on tärkeä, kun haluat perehtyä syvemmin rakkaan harrastuksesi saloihin ja juuriin. Harrastitpa sitten japanilaisia kamppailulajeja, espanjalaista flamencoa tai skotlantilaisia viskejä, oppimatka kohdemaahan avaa aivan uuden maailman, jota et voi kotisohvalta kokea.
Italia ja Ranska ovat loistavia kielikurssikohteita historiasta, taiteesta, muodista sekä ruoasta ja viineistä kiinnostuneille.
9. Ota breikki arjesta
Kielikurssi on loistava tapa aloittaa välivuosi. Kielen opiskelun jälkeen pääset jatkamaan matkaa, harjoittamaan oppimaasi kieltä käytännössä ja ennen kaikkea oppimaan lisää! Oleskelemalla pidempään yhden kulttuuripiirin alueella saat enemmän irti niin kieliopinnoistasi kuin itse kohdemaista ja niiden kulttuureista.
Breikin voi kokea myös yhdessä perheen kanssa. Sekä tytär että äiti voivat opiskella samassa kohteessa samaan aikaan – vaikkakin eri kursseilla. Kielikurssi onkin loistava keino harjoittaa perheen kansainvälisyyskasvatusta.
10. Kielitaito vahvistaa ja avaa ovet maailmaan
Vaikka matkaillessa on ihana nähdä uusia paikkoja, saada uusia kokemuksia ja tutustua uusiin ihmisiin, sen paras anti on vaikutus meihin ihmisinä. Matkailun vaikutus itsetuntoon on suuri. Sen myötä opit kieltä, saat positiivisia kokemuksia ja tulet rohkeammaksi. Matkailu avaa maailmasi ja saa sinut haluamaan lisää uusia kokemuksia. Moni saattaa löytää matkailun avulla itsestään aivan uusia puolia ja koko elämänsuunta voi muuttua. Kielikurssi tai vuosi ulkomailla aloittaa liikkeen, jota ei kannata pysäyttää.
Lähde EF:n aikuisten kielikurssille
EF:n aikuisten kielikurssit tarjoavat mahdollisuuden kohentaa kielitaitoja kaikissa elämänvaiheissa, olipa tarkoituksena oppia uutta kieltä tai vahvistaa jo itselle tuttua kieltä. EF:n tavoite on ollut jo yli 50 vuoden ajan edistää itsevarmuutta ja vapautta: iästä, kansalaisuudesta tai taustasta riippumatta. Kun haluat määrittää itse oman elämäsi suunnan ja ottaa ohjat käsiisi, EF auttaa sinua löytämään mahdollisuutesi.
Vaikka myöhemmin elämässä voi tuntua aluksi hankalalta oppia vierasta kieltä, se ei kuitenkaan ole mahdotonta. Aikuisen elämänkokemus, motivaatiotaso ja EF:n kehittyneet opetusmetodit saavat aikaan parhaan oppimisympäristön.
Kielen oppiminen on jatkuva prosessi, joka ei ole koskaan valmis. Se on onneksi myös armollinen prosessi, sillä oppimista tapahtuu koko ajan ja opittua on helppo viedä heti käytäntöön. Et voi välttyä onnistumisen kokemuksilta!
Muistatko nämä: ysäriä huokuvat tuhkanharmaat lenkkarit. Virttyneet collegehousut. Taloyhtiön lenkkisauna. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten hölkkääminen oli tylsä laji, johon yhdistyi näinkin hohdottomia asioita.
Nykyään lenkkarit – tai tossut kuten kuuluu sanoa – ovat trendikkäät työkengät ja kadulla kuljetaan värikkäissä juoksutrikoissa. Kaikki juoksevat, tai siltä ainakin tuntuu. Some pursuu juoksuselfieitä, kaupat juoksutakkeja. Työkaverit hehkuttavat tulevaa juoksutapahtumaa. Jos omassa kalenterissa ei ole puolimaratonia, alkaa tuntee itsensä porukasta pudonneeksi. Miten juoksu oikein teki tämän?
Trendiasiantuntija Johanna Järveläisen mukaan juoksubuumi nivoutuu hyvinvoinnin megatrendiin. On trendikästä syödä terveellisesti, voida paremmin ja tavoitella kokonaisvaltaisesti hyvää elämää. Juoksu sopii kuvioon täydellisesti.
– Elämä on nykyisin kiireistä ja monimutkaista, joten juoksun positiivinen yksinkertaisuus sopii monille hyvin, Järveläinen analysoi.
Edelläkävijöitä on aina, mutta massojen juoksubuumin käynnistivät ennen kaikkea aivan tavalliset ihmiset, jotka huomasivat juoksun lisäävän hyvinvointiaan. Mutta miksi juuri juoksu, miksei kävely tai pyöräily? Juoksubuumin turbomoottoreita ovat sellaiset asiat kuin yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja vertaistuki. Jos lenkkeily ennen tarkoittikin pururadan tallailua yksinään, nykyään juoksijan ei tarvitse välttämättä koskaan kipittää yksin. Juoksutapahtumiin reissataan kimpassa.
Maratontapaamisissa arvioidaan tekniikan ohella kohdekaupungin kiinnostavimpia ravintoloista. Ollaan yhtä juoksuperhettä.
Hölkästä hurmaantuneet suomalaiset merkitsevät juoksukouluille jonoa oven takana. Erityisesti naiset ovat ihastuneet ohjattuun harjoitteluun. Turkulaisessa Vauhtisammakossa naisia on 80 prosenttia harrastajista.
Vauhtisammakon perustaja, ultrajuoksija Anni Liukka paljastaa, että treeneissä panostetaan jumppatuntifiilikseen.
– Jokainen treenikerta on erilainen, ja juokseminen on kivaa samanhenkisessä porukassa, jossa valmentajan lisäksi muut ryhmäläiset tsemppaavat juoksijaa.
Paitsi varusteet, myös juoksutapahtumat ovat viime vuosina luoneet nahkansa. Osallistujat ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat juosta yöllä isolla porukalla kaupungin keskustassa tai että heitä ammutaan värikuulapyssyillä. Miksi ihmeessä?
– Yhteisöllisyyden lisäksi juoksemisesta haetaan elämyksiä, Järveläinen selittää.
– Tähän ovat tarttuneet isot bränditkin, ja maailmalla on viimeisen päälle konseptoituja juoksukeskuksia, joissa voi treenaamisen lisäksi maistella personoituja ruoka-annoksia tai käyttää personal trainer -palveluita.
Kuulostaa huimalta, eivätkä suomalaiset onneksi ole jäämässä ideoinnissa huonommaksi. Adidasheimo-juoksukollektiivin keulakuva Joonas Laurila maalaa kuvan Helsinkiin suunnitelluista kimppajuoksuista, jotka päättyvät kotoisan tyylikkääseen baariin. Laadukkaan pienpanimo-oluen äärellä käydään tietysti läpi sitä, miten juoksu kulki.
Elämyksellinen yhteisöllisyys on juoksubuumin yksi puoli. Toinen on itsensä raju haastaminen. Omia rajoja koetellaan maratonilla ja vuorokauden kestävissä ultrajuoksutapahtumissa. Tavoitteelliseen harjoitteluun ovat hurahtaneet sekä miehet että naiset. Juoksuihmiset kiittelevät crossfit-buumia sporttinaiskuvan avartamisesta. Salilla leukoja kiskovat naiset haluavat asettaa maaleja myös juoksuradoilla.
Toisaalta taas on muodikasta olla vaatimatta itseltään liikoja ja treenata juuri niin kuin huvittaa. Täyteen ahdettu arki ei vaadi lisäsuorittamista harrastuksissa, vaan elämyksellistä rentoutumista treenin parissa. Juoksu taipuu tähänkin.
– Excel-ohjelman mukaan eläminen on jäänyt, ja tärkeämpää on pohtia, miten asioita tehdään, Laurila sanoo.
Juoksun etu on kiistatta sekin, että se on halpa harrastus. Juoksu kasvattaa suosiotaan aina, kun talous notkahtaa. Miltään lamalajilta se ei tosin tunnu, kun katsoo urheilukauppojen pullistelevia juoksuosastoja. Jos parhaat varusteet olivat ennen ne ankeimman näköiset, katu-uskottavia huippukuteita löytyy nykyään kaikille, piti sitten väri-ilotulituksesta tai hienostuneemmasta tyylistä.
Tämän selfien tunnistat varmasti: Punaposkinen yläviistokuva, jonka alaosasta luikertelevat iPhonen valkoiset kuulokkeet korvia kohti. Päässä on vuodenajasta riippuen pipo tai lippis ja ylävartalon verhona jotain värikästä.
Lenkki ei ole lenkki ilman juoksuselfietä. Somessa julkaistu räpsy viestii, että tässä sitä ollaan, mukana ajassa, terveinä ja elinvoimaisina.
Someräpsyt ovat ajan kuva ja osa toista megatrendiä, digitalisaatiota.
Treeniposeerauksien avulla voi ruopata ilmiötä pintaa syvemmältä. Sporttikuvat rakentavat juoksijan brändiä ja liimaavat niiden postaajat osaksi isoa yhteisöä, juoksijoita. Yksin taivallettu aamulenkki muuttuu juoksuheimon kimppatreeniksi, kun saman hästägin alta löytyy nippu samanhenkisten julkaisuja. Tsekkaa vaikka #morningrun, niin ymmärrät.
Yksilölajin muuttuminen yhteisölliseksi elämykseksi, sosiaalisen median kasvu ja vaateteollisuuden panostukset ovat siis tuuppineet juoksua kohti huippua. Mitä seuraavaksi?
Juoksijat pääsevät nauttimaan yhä räätälöidyimmistä palveluista ja yksilöllisyydestä, ennakoi Järveläinen.
– Vaikka perinteiseen personal traineriin ei olisi varaa, kaikki voivat ladata puhelimeensa treenisovelluksen, joka tarjoaa treeniapua. Oman juoksun analysointiin löytyy jo tukku työkaluja, Järveläinen toteaa.
Laurila arvelee, että sosiaalista mediaa käytetään entistä enemmän esimerkiksi lenkkiseuran hakemiseen.
Tulevaisuuden juoksija pinkoo ehkä älyvaatteissaan paikallisen pienpanimon ilmaistreeneissä (tätä tapahtuu jo maailmalla!) ja kuuntelee langattomista kuulokkeistaan reaaliaikaista analyysia vauhdista ja sykkeestään.
Tai ehkä hän kuuntelee Spotifyn juoksusoittolistaa, joka osaa jo nyt valita kappaleet niin, että ne sopivat parhaalla mahdollisella tavalla juoksijan rytmiin. Voi silti olla, ettei yksi asia muutu: Outkastin Hey Ya vuodelta 2003 on kaikkien aikojen suosituin juoksubiisi.
Hedelmällisessä iässä olevan naisen emätintä päällystää melko paksu limakalvo, joka suojaa muun muassa tulehduksilta. Vaihdevuodet saavat aikaan muutoksen. Estrogeenin vähetessä limakalvo ohenee ja on alttiimpi tulehduksille, kun emätintä suojaavien maitohappobakteerienkin määrä vähenee.
– Limakalvojen kuivuutta voi esiintyä myös imettävillä naisilla tai se voi johtua lääkehoidosta, kuten ehkäisypillereistä, endometrioosilääkkeistä tai solunsalpaajahoidosta. Myös gynekologisiset toimenpiteet tai munasarjojen toimintahäiriöstä johtuvat estrogeenipuutokset voivat lisätä kuivuutta, sanoo kliininen seksologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena VäisäläLääkärikeskus Aavasta.
Emättimen limakalvon oheneminen ja kuivuminen aiheuttavat kirvelyä ja arkuutta. Kuivat limakalvot aiheuttavat kipua erityisesti yhdynnässä, ja usein myös limakalvovaurioita saattaa esiintyä. Virtsanpidätyskyky saattaa heikentyä ja emätin- ja virtsatietulehdusten riski kasvaa.
Hoida huolella
Vaihdevuosien aiheuttamia limakalvojen oireita voi ehkäistä ja hoitaa monin tavoin. Hyvä hygienia on tärkeää, mutta liian usein toistuvia pesuja ja saippuan käyttöä kannattaa välttää. Pikkuhoususuojia kannattaa käyttää vain kuukautisten yhteydessä ja voimakkaasti hajustetut hygieniatuotteet on syytä unohtaa.
– Emättimen kuivuutta ja kirvelyä voi helpottaa apteekista saatavilla kosteuttavilla valmisteilla, jotka eivät sisällä hormoneja. Esimerkiksi kosteuttavan emätintabletin vaikuttavana aineena on hyaluronihappo. Myös pitkävaikutteisesta kosteusgeelistä on usein apua. Se on kirkas, neutraali, öljytön, rasvaton ja kosteuden säilyttävä geeli, Leena Väisälä listaa.
Oikeankokoiset alusvaatteet ovat myös olennaiset emättimen vaivoja hoidettaessa. Alushousut eivät saa puristaa eivätkä hangata.
Vaihdevuodet eivät ole loppu seksielämälle
Vaikka vaihdevuosien aiheuttama kuivuminen saattaa tuoda mutkia matkaan myös makuuhuoneessa, ei sen kannata antaa vaikuttaa seksielämään. Apu on lähellä.
– Yhdynnässä kannattaa käyttää liukuvoiteita, jotka ovat öljy-, vesi-, silikoni- tai rasvapohjaisia. Ostotilanteessa on hyvä kysyä liukuvoiteen sopivuus kondomia käytettäessä, Väisälä muistuttaa.
Kumppanille kannattaa kertoa avoimesti tuntemuksistaan ja hakea yhdessä apua sujuvampaan seksielämään. Vaihdevuosien aikainen kuivuminen on hyvin tyypillinen vaiva, joka voidaan hoitaa.
Jos kosteutus ei auta
Jos kosteuttavat hoidot eivät riitä, oireita kannattaa hoitaa itselääkinnällä. Ulkosynnyttimien ihonhoitoon voi käyttää kosteuttavia perusvoiteita tai hoitoöljyjä.
– Naishormonia eli estradiolia tai estriolia sisältäviä voiteita tai emätinpuikkoja voi käyttää vaihdevuosien jälkeiseen estrogeenin puutteesta johtuvaan limakalvojen ohenemiseen ja kuivumiseen. Estrogeenia sisältävät valmisteet vahvistavat emättimen limakalvoja ja tekevät siitä paksun, kimmoisan ja poimuttuneen. Näin normaali kostuminen seksuaalisen kiihottumisen yhteydessä palautuu. Estrogeenimäärä on näissä erittäin pieni, joten se vaikuttaa vain paikallisesti emättimessä, Leena Väisälä valottaa.
Milloin lääkäriin?
Lääkärissä kannattaa käydä, jos emättimen oireet viittaavat tulehdukseen tai esiintyy ylimääräistä veristä vuotoa. Virtsaamisvaivat ja yhdyntäkivut ovat myös aina hyvä syy kääntyä lääkärin puoleen.
– Lääkärin vastaanotolla selvitetään, onko oireiden takana estrogeenipuutokseen liittyvä limakalvojen haurastuminen vai jokin muu syy. Gynekologilta saat parhaan mahdollisen avun. Tällaisten asioiden hoitaminen on ydinosaamistamme eikä meille lääkäreille mikään inhimillinen ole vierasta, Leena Väisälä kannustaa.
Asiantuntijana:Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälä, Lääkärikeskus Aava.
Lähde: Duodecim.
Tutustu Lääkärikeskus Aavan naisille suunnattuihin palveluihin tästä
1. Lähde etelään – Tropical Islands -vesipuisto ja lomamaailma
Vanhaan zeppeliinihalliin rakennettu vesimaailma on epätodellinen ilmestys. Flamingot ja riikinkukot tepastelevat oikeiden mangrovepuiden juurella sademetsässä. Parin sadan metrin mittainen sisähiekkaranta täyttyy päivänpaistattelijoista ja hiekkalinnojen rakentajista. Tropiikissa voi myös viilettää vauhdikkaissa vesiliukumäissä, nousta kuumailmapallolla yläilmoihin tai lekotella thaimaalaistyylisissä laguuneissa. Jos päiväreissu tuntuu liian lyhyeltä, yönsä voi viettää lisämaksua vastaan hiekalle pystytetyssä teltassa tai ylellisessä bungalowissa.
Hinta tropiikki 42 e, tropiikki ja saunamaailma 49 e
Sijainti Tropical-Islands-Allee 1, 15910 Krausnick. Sijaitsee noin tunnin junamatkan päässä Berliinistä. Lähimmältä juna-asemalta ilmainen bussikuljetus perille.
Hyvä tietää Pakkaa uikkarin lisäksi mukaan hellemekko tai sortsit, joissa voit oleskella alueella.
Hikoile hiekalla – Beach volley -puistot BeachMitte ja Beach61
Vaikka Berliini ei ole mikään rantalomakohde, biitsitunnelmaan pääsee virittäytymään kaupungin upeissa beach volley -puistoissa. Kymmenet hyvin hoidetut ja pehmeähiekkaiset kentät houkuttelevat rantalentiksen ystäviä luokseen. Kun pelailusta saa tarpeekseen, rennosta kesäfiiliksestä, letkeistä rytmeistä ja biitsibaarin antimista voi nauttia myös katsomon puolella. Viikonloppuisin puistoissa järjestetään turnauksia ja kursseja niin kokeneemmille biitsareille kuin aloittelijoille. BeachMitten kävijä voi myös kokeilla lisämaksusta kiipeilyä viereisessä seikkailupuistossa.
Hinta sisäänpääsy ilmainen, kenttävuokra BeachMitte: 14-18 e/h ja Beach61: 12-17e/h
Sijainti BeachMitte: Caroline-Michaelis-Straße 8, Beach61: Yorckstraße 35
Hyvä tietää Helteellä mukaan kannattaa ottaa pienet sukat, jotta kuuma hiekka ei polta pelatessa jalkoja.
Rentoudu kylpylässä – Vabali Spa
Ensi alkuun saksalainen kylpyläkulttuuri hämmentää: täällähän uiskennellaan alasti! Kun alkujärkytyksestä toipuu, nakuilun unohtaa nopeasti. Kukaan ei tirkistele tai katso pitkään. Itämainen kylpylä lumoaa kauneudellaan ja harmonisuudellaan. Vabali on täydellinen lomailijan keidas, jossa suurkaupungin melske hälvenee ja mieli tyyntyy. Rentoutumishuoneissa loikoilu, viltin alla vesisängyssä otetut nokoset ja saunanlauteilla hikoilu takaavat raukean fiiliksen koko loppupäiväksi. Unohtumaton elämys on niin ikään saksalainen löylysessio, jonka aikana löylymestari huitoo aromeja pyyhkeellä ilmaan.
Hinta 20,50 e (2 h), 35,50 e (päivälippu)
Sijainti Seydlitzstraße 6
Hyvä tietää Pyyhkeitä ja kylpytakkeja saa vuokrata, mutta mukaan voi ottaa myös omat.
Kiipeä puuhun – Kiipeilypuisto, Waldhochseilgarten Jungfernheide ja Bergwerk
Metsän siimekseen, kaupungin länsilaidalle kätkeytyy Berliinin suurin seikkailupuisto Jungfernheide. Vaikeustasoltaan vaihtelevat kiipeilyradat ovat täynnä jännittäviä tehtäviä, jotka kysyvät seikkailijalta todellista kanttia. Kiikkerät trapetsit, huojuvat polut ja leppoisat vaijeriliu’ut johdattavat kiipeilijän puun latvasta toiseen. Ratoja on niin monta, ettei kolmessa tunnissa ehdi millään koluta kaikkia läpi. Yläilmoissa keikkumisen lomassa voi pitää ansaitun evästauon viereisellä niityllä. Jos sää ei suosi lomailijaa, kiipeilyä voi harrastaa myös sisätiloissa: Berliinissä sijaitsee Euroopan suurin sisäseikkailupuisto BergWerk.
Hinta Jungfernheide: 19–22 e (3 h), BergWerk 23 e (2,5 h)
Sijainti Jungfernheide: Heckerdamm 260, BergWerk: Stendaler Str. 25
Kävele kukkaloistossa – Kansainvälinen puutarhanäyttely, IGA Berlin 2017
Tuhannet toinen toistaan värikkäämmät kukat ja lukuisat vesitaideteokset toivottavat vierailijan tervetulleeksi kansainväliseen puutarhanäyttelyyn. Puistossa vaeltelu on kuin pienoismatka maailman ympäri: täältä löytyy niin korealainen, italialainen, kiinalainen kuin englantilainen puutarha. Aktiivisuusmittarin askeltavoite täyttyy kevyesti, jos näyttelyn joka kolkan haluaa tutkia. Tehokas porrastreeni tulee puolestaan tehtyä, kun kipuaa pilven muotoiselle näköalatasanteelle. Väsymyksen iskiessä puiston toiselle laidalle voi siirtyä gondolihissillä.
Hinta 20 e (päivälippu)
Sijainti Hellersdorfer Str. 159
Hyvä tietää Varaa tarpeksi aikaa, jos haluat tutustua puistoon läpikotaisin.
Suppaile joessa – SUP-vuokraamo, StandUpClub Berlin
Berliinin läpi virtaava Spree-joki on suppailijan ja melojan unelma, ja helpoiten kaupunkiin tutustuukin vedenpinnan tasolta. Mainio aloituspaikka on kaupungin trendikkäällä itälaidalla sijaitseva StandUpClub Berlin, joka vuokraa lautoja ja järjestää hauskoja päiväretkiä. Halusitpa ihailla auringonlaskua vesiltä käsin tai kokeilla SUP-joogaa, täällä se onnistuu. Vettä kauhoessa pääsee samalla katselemaan ohikiitäviä nähtävyyksiä, kuten vanhaa Oberbaumbrücke -siltaa tai Molecule Man -taideteosta. Suppailun päätteeksi voi pulahtaa vilvoittelemaan joessa kelluvaan Badeschiff -uima-altaaseen.
Hinta Vuokraus: 12 e (tunti), 50 e (päivä), retkien hinta vaihtelee, Badeschiff: 5,50 e
Sijainti Arena Berlin, Eichenstraße 4
Hyvä tietää Suppailuun kannattaa tehdä etukäteisvaraus. Puh. +49 30 54031123.
Lenkkeile metsän siimekseen – Grunewaldin metsä
Länsi-Berliinin helmi on 30 neliökilometrin alueelle levittäytyvä Grunewald-metsä, joka tarjoaa satumaiset maastot niin pyöräilyyn kuin juoksuun. Juurakoihin kompurointia ei tarvitse jännittää, sillä joka puolella kulkee kävelyteitä. Jos lenkkiinsä haluaa lisätehoja, metsän keskellä kohoavilla Sandgrube-hiekkadyyneillä voi juosta hapottavia intervalleja. Historiannälkäinen lenkkeilijä taas kiipeää paholaisen kukkulaksi nimetylle Teufelsbergille, jonka laella kohoaa vanha vakoiluasema. Hikisen kirmailun jälkeen on ihana kastautua yhdessä metsää reunustavien järvien poukamista.
Hinta ilmainen, vakoiluasema 8 e
Sijainti S-Bahnhof Grunewald (juna-asema) on hyvä lähtöpiste lenkille.
Hyvä tietää Ota mukaan puhelin tai kartta, jotta löydät takaisin.
Testaa nämä ruokapaikat
Schwarzes Kaffee, Kantstraße 148
Taiteilijoiden suosima legendaarinen ravintola on auki kellon ympäri mutta silti aina täynnä. Suositus runsaille aamiaisille, jotka tunnetaan muun muassa sellaisilla nimillä kuin ”aamiainen Tiffanylla” tai ”myöhäinen rakkaus”.
Habibi, Goltzstraße 24
Älä anna ulkonäön hämätä. Pienestä katuruokapaikasta saa kaupungin parhaat falafelit ja shawarmat. Herkulliset pitaleivät saavat loppusilauksen rapeaksi paistetuista vihanneksista ja herkullisista kastikkeista.
Rawtastic,Danziger Str. 16
Vegaani- ja raakaruokaa tarjoilevan ravintolan annokset ovat ihanan värikkäitä ja takuulla tuoreita. Listalta löytyy muun muassa maukkaita salaatteja, kulhoja ja vietnamilaisia rullia.
Löysimme vanhempieni jäämistöstä laseja, joita muistamme nimitetyn Yrjö-laseiksi. Onko laseilla rahallista arvoa?
Riihimäen Lasin lasitehdas aloitti toimintansa vuonna 1910. Yksi suosituimmista lasisarjoista on nimeltään Yrjö.
Yrjö-lasisto on saanut nimensä Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaan Yrjö V:n mukaan.
Markkinoille oli jo aiemmin ilmestynyt samanhenkinen Aino- tai Ainamo-niminen lasisto, joka eroaa Yrjöstä siten, että Aino-laseissa hiotun koristeen alaosa on vaakasuora, kun se Yrjössä on aaltoileva. Lisäksi Yrjö-lasin muoto on Ainoa pallomaisempi. Yrjössä ei ole myöskään hiottua kuulaa jalassa.
Laadukas Yrjö-sarja oli tuotannossa vuoteen 1976 saakka, jolloin sen valmistus lopetettiin korkeiden tuotantokustannusten takia.
Lasien vakuutusarvo vaihtelee koon ja käyttötarkoituksen mukaan ja on 30–60 e kappale.
Arvion laseista antoi Koti ja keittiön antiikkiasiantuntija Maria Ekman-Kolari. Lue Kysy vanhoista tavaroista -palsta Koti ja keittiö -lehdestä 11/2017, joka ilmestyy 28.9.!
Kuminauha vyötäisille, kahvat kaverin käteen ja Bungee Training -intervallitreeni alkaa.
Sähäköitä lämmittelyspurtteja ottaessa olo on kuin rikkinäisellä vieterinukella, joka sinkoilee holtittomasti suunnasta toiseen. Onneksi kumppariin tottuu nopeasti ja treeni alkaa luistaa. Tämähän on hauskaa!
Spurttien lisäksi teemme loikkia, burpeita, vatsoja ja soutuja. Kumppari antaa niin tehokkaan vastuksen, että huokaan helpotuksesta, kun tulee vuoroni siirtyä nauhan toiseen päähän. Mutta ei sielläkään lökötellä saa, sillä jo nauhan piteleminen käy käsijumpasta.
Hikoilun lomassa ehdin jopa unohtaa, että treenikaveri on vieras. Kuminauhanmitta on riittävä hajurako, eikä läheisyys tunnu ahdistavalta. Kaveria seuratessa saan vinkkejä omaankin tekniikkaani ja alan huomaamatta tsempata toista.
Bungee Trainer -kumppareilla pääsee jo treenaamaan joillakin saleilla. Nauhan voi ostaa myös kotiin.
Koti: Helsingin Munkkiniemessä 70-luvun kerrostalossa. 3 h + k, 106,5 m².
Asukkaat: Carita Wallius, 40, William, 8, Oliver, 6 ja Rasmus, 2.
Tilaa kaikille neljälle
Suurten vaahteroiden keskellä seisoo 70-luvulla rakennettu nelikerroksinen kerrostalo. Carita Wallius muutti kolmen poikansa kanssa sen ensimmäiseen kerrokseen, reilun sadan neliön vuokra-asuntoon maaliskuussa 2016.
Olohuoneen suuret ikkunat avautuvat kauniille pihalle. Hiekkalaatikko näkyy ikkunasta, joten pojat voivat leikkiä äidin valvovan silmän alla.
– Kun muutin tänne lapsien kanssa, sain ihanan lämpimän vastaanoton.
Kodissa on hyvin tilaa kaikille. William on vanhin pojista, ja hänellä on oma huone. Nuoremmat pojat, Oliver ja Rasmus, jakavat huoneen. Caritan makuuhuone on olohuoneen ja ruokailutilan yhteydessä.
– Yksi asunnon ehdottomasti parhaita puolia on se, että voin iltaisin puuhastella kaikessa rauhassa häiritsemättä poikia, Carita kertoo.
Carita on koulutukseltaan verhoilija ja entisöijä. Hän onkin kunnostanut monet kodin kalusteet, kuten keittiön pinnatuolit.
Huonekalut on hankittu kirpputoreilta ja Kierrätyskeskuksesta, mutta Carita seuraa paljon myös Facebook-kirpputorien tarjontaa. Kalusteet kiertävät perheessä ja suvussa, ja niitä lainataan puolin ja toisin sillä hetkellä tarvitsevalle.
Keittiön seinällä olevan Helsinki-taulun Carita osti desenio.fi-nettikaupasta, kun hän asui vielä Espoossa ja haaveili Helsinkiin muutosta.
– Meillä saa leikkiä myös olohuoneessa, pomppia sängyssä ja temppuilla. Kotona pitää olla viihtyisää, mutta ennen kaikkea hauskaa, Carita sanoo.
Säännöt leikkimiselle kuitenkin on:
– Iltaisin vaadin, että lelut kerätään kannellisiin säilytyslaatikoihin.
Ne ovat lapsiperheen kodin siisteyden salaisuus.
– Kannellisiin lelu- ja kenkälaatikoihin pienikin lapsi pystyy keräämään tavarat helposti. Kun oma aikani alkaa, on mukavaa, jos koti on järjestyksessä.
Lue koko juttu Koti ja keittiö -lehdestä 11/2017, joka ilmestyy 28.9.!
Mikko ja Sonja (nimet muutettu) tapasivat Tinderin kautta, ja aluksi suhde oli pelkkää hauskanpitoa seksin merkeissä. Alusta asti oli selvää, että Sonja oli räväkkä.
– Tylsistyn helposti toimistorottien seurassa. Aika paljon käytiin ulkona ja tehtiin kaikkea tuhmaa ja villiä, mistä molemmat tykkää, Mikko kertoo.
Suhde syveni seurusteluksi. Samalla alkoi paljastua, että Sonja on mustasukkainen ja impulsiivinen. Kun Mikko ei lähtenyt baariin mukaan, puheluita tuli puolen tunnin välein ja lopuksi kuvia, joissa Sonja harrasti seksiä toisen miehen kanssa. Mikko lopetti suhteen, mutta muutaman viikon jälkeen he olivat jälleen yhdessä. Seksi oli suhteen magneetti, maaginen voima joka veti yhteen.
– Me jatkettiin, koska mietin että hyviä hetkiä on ajallisesti enemmän. Hyviä hetkiä vaikka kaksi viikkoa ja sitten yksi helvetin huono hetki, Mikko kuvaa.
Tilanteet kärjistyivät nopeasti. Kun vielä iltapäivällä oli hauskaa, jo seuraavaan aamun mennessä kaikki oli romuna. Väkivaltaan liittyivät lähes aina päihteet. Fyysiset hyökkäykset olivat usein summamutikassa nyrkit heiluen ja jaloilla potkien tehtyjä. Joskus läsnä oli muita ihmisiä.
Hyvittelyä matkoilla ja tavaroilla
Sonjan käytöksen julmuus pulpahteli esiin eri tavoin. Mikon äiti oli vakavasti sairas. Kerran suutuspäissään Sonja lähetti Mikolle viestin, jossa hän toivoi äidin kuolevan hitaasti ja kivuliaasti. Vaikka Mikko antoi anteeksi, perhe ei enää hyväksynyt Sonjaa.
Jos Mikko ei tehnyt, kuten Sonja halusi, nainen saattoi tarttua keittiöveitseen. Kun Mikko onnistui livahtamaan rappukäytävään, Sonja leikkeli saksilla unohtuneet kuulokkeet palasiksi.
Sonja tuntui itsekin ymmärtävän, että omassa käytöksessä on vikaa, koska raivokohtausten jälkeen hän saattoi hyvitellä tekojaan viemällä Mikkoa ulkomaille ja korvaamalla rikotut tavarat. Rahasta ei ollut pulaa, sillä nainen on korkeakoulutettu ja hyvässä asemassa työelämässä.
– Aina tuli kosto, jos en tehnyt mitä hän haluaa. Iphonet ja telkkarit pistettiin vasaralla rikki. Tein kerran rikosilmoituksen, kun hän oli pistänyt koko asuntoni paskaksi. Neitokainen kuitenkin maksoi vaaditun summan, joten asia raukesi.
Väkivaltaa kokenut mies ajattelee olevansa outolintu
Jussi Pekkola on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on tehnyt työtä väkivaltaa kokeneiden parissa 15 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Miessakeissa, jossa tarjotaan muun muassa tukipalveluita väkivaltaa kokeneille miehille. Hänen kokemuksensa mukaan miehille on tyypillistä viimeiseen asti vähätellä kokemustaan. Yleensä tilanteet lähtevät purkautumaan vasta siinä vaiheessa, kun asia on edennyt poliisille.
– Vaaditaan tosi paljon, että väkivaltaa puolison taholta kokenut mies hakee apua. Mies kokee olevansa outolintu ja hän ajattelee, että hänen pitäisi pystyä hoitamaan tilanne itse, Pekkola sanoo.
Mikko ja Sonja kokeilivat Sonjan ajatuksesta parisuhdeterapiaa, jota Mikko kuvailee rahojen tuhlaukseksi. Terapeutin neuvo oli vähentää alkoholinkäyttöä, mutta jo tätä havaintoa mentiin puimaan istunnon jälkeen oluelle.
Sonja oli ollut aiemmin naimisissa. Mikko tapasi miehen muutaman kerran.
– Ilmeisesti Sonja ei ollut edellisissä suhteissa ollut tällainen. Mies oli todella kiltin oloinen tyyppi, kun itse olen vähän boheemimpi, Mikko sanoo.
”Olisin ollut aika onnellinen, jos ikävät asiat olisivat loppuneet”
Kerran Sonjan käsiin tuli punertavat hiertymät, kun Mikko yritti pitää raivoavaa naista etäällä itsestään. Sonja marssi lääkäriin ja syytti Mikkoa pahoinpitelystä. Lääkäri näki tilanteesta kuitenkin heti, että jäljet olivat tulleet toisen puolustaessa itseään.
Jussi Pekkola tunnistaa tilanteen. Miehen väkivaltaisuudesta valehtelun lisäksi kumppani tai ex-kumppani voi uhata esimerkiksi itsemurhalla, lasten viemisellä tai tekemällä valheellisen ilmoituksen jopa lasten hyväksikäytöstä. Runsas päihteiden käyttö liittyy isoon osaan tapauksista, niin kuin Mikon ja Sonjan tapauksessa.
Suhteen lopullisesti päätyttyä Mikon suhtautuminen alkoholiin on muuttunut. Hän on löytänyt jälleen omat ystävänsä, joita Sonja ei voinut sietää. Suhteen aikana pari vietti aikaa vain Sonjan ystävien kanssa ja oli pääasiassa hänen luonaan.
– Kerran kun vastasin kaverilleni puhelimeen, hän repäisi puhelimen kädestä, paiskasi sen lattialle, veti kengät jalkaan, potkaisi eteisen seinän paskaksi ja lähti ovet paukkuen pois. Jäin suu auki siihen, että mitähän nyt tapahtui.
Mikosta suhde oli kuitenkin tasavertainen, eikä hän koe tulleensa alistetuksi.
– Olisin ollut aika onnellinen, jos ikävät asiat olisivat loppuneet. Silloin se olisi ollut aivan mahtavaa. Uskoin ihan tosissaan, ettei hän tarkoittanut. Ehkä olisi pitänyt puhua enemmän, tai kyllä mä yritinkin, Mikko miettii.
Jussi Pekkola kumoaa uskomuksen, että miehet eivät puhuisi tunteistaan.
– On pötypuhetta, etteivät miehet puhuisi ja osaisi käsitellä tunteita. Se tulva, mikä sieltä tulee, kun pääsee puhumaan, ja ahdistus ja hätä omasta ja lasten hyvinvoinnista sekä pelko puolison tilanteesta purkautuu. Miehiltä ei vaan usein edes kysytä, Pekkola sanoo.
Lopullisen eron jälkeen fyysinen väkivalta korvautui henkisellä väkivallalla. Kostopornon levittämisen lisäksi Sonja teki Mikosta keksittyjä ilmoituksia eri viranomaisille ja levitteli valheita miehen ystäville. Uusi naisystävä ja Mikon sisko saivat uhkailuja.
– Eniten olin toisten puolesta hajalla, Mikko sanoo.
Nyt kun tapahtumista on kulunut aikaa, Mikko ajattelee, että olisi pitänyt kuunnella ihmisten varoituksia. Etuna oli, että Mikko oli säilyttänyt ison osan Sonjan lähettämistä viesteistä, joissa nainen myönsi tekonsa. Hän kehottaakin vastaavassa tilanteessa säilyttämään kaiken tekstimuotoisen sisällön, koska se selkeyttää asian käsittelyä viranomaisten kanssa.
Tilanne on rauhoittunut, ja Mikko haluaisi unohtaa menneet ja jatkaa elämäänsä eteenpäin. Tulevaisuudessa siintää kuitenkin oikeusprosessi, koska auttajien neuvosta Mikko on tehnyt rikosilmoituksen Sonjasta.
Pekkolan mukaan lähisuhdeväkivalta loppuu harvoin itsestään. Siksi on tärkeää avata suunsa ja kertoa jollekin. Se joku voi olla ystävä, työterveyslääkäri, joukkuekaveri, auttavan puhelinlinjan työntekijä tai jos tilanne on kärjistynyt tekoihin niin kuin Mikon tilanteessa, niin poliisi.
Mikon pelkona on, että oikeusprosessi laukaisee Sonjan taas jatkamaan.
Jokaisen mieleen hiipii jossain elämänvaiheessa epävarmuus siitä, mitä oikeastaan osaa ja onko tosiaan niin hyvä kuin antaa ymmärtää.
– Se on ihan luonnollista ja menee useimmilla itsestään ohi. Sen sijaan huijariajattelusta vakavasti kärsiville vääristymä on osa identiteettiä ja rajoittaa elämää monin tavoin, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut psykologi, psykoterapeutti Tiina Ekman.
Kyse on ahdistusoireilun muodosta. Siinä ihminen on sisäistänyt käsityksen, että hän huijaa ympäristöään olemalla muka pätevä, osaava ja mukava. Ihminen pelkää jatkuvansa paljastuvansa: muut huomaavat kaiken olevankin valetta. Todellisuudessa ihminen on juuri niin pätevä ja osaava kuin miltä näyttää.
Jatkuva paljastumisen pelko kuormittaa ja voi aiheuttaa ahdistusta, stressioireita ja masennusta.
Vastaa väitteisiin ja katso, piileekö ajattelussasi vääristymiä. Mitä enemmän pisteitä, sitä todennäköisemmin kärsit huijarisyndroomasta.
1. Saatan antaa sellaisen vaikutelman, että olen pätevämpi kuin todellisuudessa olen.
1 = ei lainkaan totta
2 = harvoin totta
3 = joskus totta
4 = usein totta
5 = hyvin totta
2. Ajattelen joskus, että olen saavuttanut nykyisen asemani vain, koska satuin olemaan oikeassa paikassa oikealla hetkellä tai koska satuin tuntemaan oikeita henkilöitä.
1 = ei lainkaan totta
2 = harvoin totta
3 = joskus totta
4 = usein totta
5 = hyvin totta
3. Minun on vaikea ottaa vastaan kehuja tai kiitosta älykkyydestäni tai saavutuksistani.
1 = ei lainkaan totta
2 = harvoin totta
3 = joskus totta
4 = usein totta
5 =hyvin totta
4. Pelkään välillä muiden saavan selville, kuinka vähän oikeastaan tiedän tai osaan.
1 = ei lainkaan totta
2 = harvoin totta
3 = joskus totta
4 = usein totta
5 = hyvin totta
5. Vertaan usein kyvykkyyttäni toisten taitoihin ja kykyihin ja ajattelen, että he ovat älykkäämpiä kuin minä.
The big sized brush will give the hair volume and bounce. Rotating the brush fast will give you a smooth and glossy shine
Products used: @moroccanoil – Treatment @keunehaircosmetics – Blow dry spray Tools used: @oliviagardenint brush – size 80 Blow dryer – Coif*In CL4K Song: TLC – Creep #hairtutorial #sarahangius #bighair #shineyhair
| 
@mikechalmers 
